Boris Venäjänbolonka lisää tassuttelua

1. 
   
2. Olen minä kyllä uupunut. Taas on tassuteltu yli 10 km ja vietetty kaikenlaista elämää kuten seuraavista kuvista näkyy.

Tehtiin retki Confitaliin. Siellä on kyllä kiva, kun saan juosta vapaana. Ei se kyllä ihan luvallista ole, mutta kun paikalliset koiruudetkin juoksee vapaana niin miksen minäkin. Maisemat ovat myös tosi kauniit.

Tässä syödään eväitä ja levätään muutenkin.

Nyt en kyllä muista missä ravintolassa ollaan, taitaa olla taas San Remo kun krrran saan olla sisällä. 

Tässä sitten vietetään viimeistä iltaa Ritvan ja Soilen kanssa jäätelön ääressä. Kyllä se oli hyvää. Ritva ja Soile lähtee huomenna. Oli kyllä tosi kiva kun kävivät, mutta ei tätä menoa enää olis jaksanut. Ihme että jaksoivat itsekään, kun olen tässä blogissani kertonut vain osan heidän touhuistaan. Jaksoivat yötä myöten esim. tanssia Fannyssa ja paljon muuta. Soile ei ehtinyt kunnolla edes hiuksiaan pestä. Emäntä kyllä sanoikin ettei tänne hiuksia tultu pesemään. No Soile ainakin sanoi lähtevänsä kotiin lepäämään ja varmaan Roope koiruus siellä jo emäntäänsä odottikin. Oli kuitenkin tosi kiva, kun Soile ja Ritva kävi.

Boris Venäjänbolonka liikaa tassuttelua

Yhtenä päivänä lähdettiin sitten Suomikerhon mukana Juan Pablo II puistoon. Oli se kyllä kaunis vaikka ei minua päästetykään tervehtimään noita mustia joutsenia. Olikohan ne joku tervannut, kun yleensä joutsenet on valkoisia. Matka puistoon ja takaisin oli kyllä aika pitkä yhteensä yli 10 km, joten kyllä tassut oli kovilla. Ylämäkeä oli paljon ja kun porukkaakin oli melkoisesti, oli minulla täys työ pitää kaikki kasassa ja vetää koko letkaa. Enhän voinut antaa kenenkään tassutella edelläni. Saipahan emäntäkin välillä juosta.

Tämä kuva on Trianasta, jossa kävimme ostoksilla ja syömässä.

Seuraavat kuvat ovat sitten retkeltä, jonne emäntä lähti Ritvan ja Soilen kanssa. Minua ei otettu mukaan, mutta sain viettää kivan päivän Aikun kanssa. Olivat menneet Teldeen ja sieltä Vecindarioon shoppailemaan. Ihmettelen kyllä mihin laukkuun emäntä saa kaiken mahtumaan, kun sitten joskus lähdemme kotiin. Kai se muistaa, että minutkin täytyy kantaa.

T

Boris Venäjänbolonka vuosi vaihtuu

Taas ollaan tassuteltu vuoden 2018 viimeisenä päivänä pitkä matka ja niin kuin näette olen aika poikki. Emännällä lienee ollut taka-ajatuksena väsyttää minut, jotta pääsee juhlimaan uutta vuotta ja minä jään nukkumaan. No niin se tekikin ja ilotulituksen jälkeen tulivat porukalla tänne meille vielä jatkoille. Viimeiset lähti klo 3 jälkeen, joten ymmärrätte varmaan, että olin seuraavan päivänkin väsynyt ja niin oli emäntäkin.

Tammikuun 2. päivä tulivat sitten Ritva ja Soile tänne, viipyvät 12 päivää ja voitte kuvitella sitä menoa, kun piti ehtiä joka paikkaan. Ei siinä pieni koiruus ehtinyt levätä. Hienot ilmat oli koko ajan niin etteivät nähneet kuin tyynen meren auringonottajineen. Normaalistihan meri  on tähän aikaan melko myrskyinen.

Tapas-iltaankin menivät ja minä pääsin Annikin hoitoon. On tuo naurava nakki kyllä aika omituinen tapas.

San Remossakin tietenkin käytiin. Se on siitä hyvä paikka, että sinne ovat koiruudetkin tervetulleita. Siellä tanssin muiden mukana. Emäntää ym. tanssitti synttäreitä juhliva porukka, jotka olivat teettäneet hauskat puvut kaikille.

Tässä nähtiin Teidelle saakka yhtenä iltana auringon laskun aikaan. Siis Teide on Teneriffalla kokonaan toisella saarella, jos ette satu tietämään.