Boris Venäjänbolonkan joulunaika 2018

Joulua ennen tuo mokoma emäntä pesi minut joulukuntoon. Olis vaan pessyt itsensä, minä näytän aina yhtä hyvältä.

 Kuivatakin se yritti, muuta sen minä kyllä osaan tehdä paremmin omalla pedilläni.

Roopesta tuli tällainen kortti, on siellä kotona Suomessa aika valkoista eikä ole varmaan Roope joutunut pesulle, ethän.

Täällä ajoi yhtenä iltana pukkilrtka kaikennäköisillä ajoneuvoilla ihan meidän asunnon nurkilta. Mitenkähän niitä niin paljon oli. Eikös pukkeja pitäis olla vain yksi sieltä Korvatunturilta. Taitavat olla kaikki ihan valepukkeja.

Joulua vietettiin sitten Aikun luona. Siellä oli meidän lisäksi siis minun, emännän ja Aikun lisäksi Tuula ja Risto sekä Annikki. 

 Minun joululahjat oli sitten joulupukki pakannut  tuollaiseen pussiin, josta niitä yritin saada ulos. Oli kyllä kivoja lahjoja ja olinkin ainoa, joka lahjoja sai. Ihmisoliot ei varmaan tonttujen mielestä olleet olleet tarpeeksi kilttejä. Mitä lienevät tehneet.

Aikku oli kattanut kauniin pöydän ja ruoaksi oli kaikennäköisiä herkkuja, kalaa etupäässä. Eikös me olla hienon näköisiä, tuosta tonttulakista en kyllä niin välittänyt. Ruoan jälkeen alkoivat sitten ihmisoliot ihan kummalliseksi. Yksi oli kerrallaan lattialla tekemässä mitä kummallisimpia liikkeitä ja toiset huusivat kilpaa ihan käsittämättömiä. Emäntä yritti selittää, että pelaavat Aliasta näyttelemällä. No minusta se näytti kyllä muulta, jota en nyt viitsi ääneen sanoa. Kyllä siinä oli pikkukoiruudella ihmettelemistä. Viimeinen tämän blogiosan kuva on yhden talon seinustalta. Täällä kun myös nuo Itämaan tietäjät kiipeilevät katsomaan, onko lapset kilttejä ja tuovat sitten sen mukaan lahjoja loppiaisena. On täällä jotkut asiat tuon Aliaksen lisäksi tosi kummallisia. 

Boris Venäjänbolonka Las Palmas 2.viikko osa 2

No nyt tämä toisen viikon tarina jatkuu. Hiekkaveistosten jälkeen piti mennä taas nauttimaan tuollainen vihreä smoothie. Se on kyllä aika hyvää, olen sitä maistanut.

Emäntä kävi yhtenä iltana Tapas illassa tuolla vanhan kaupungin puolella ja oli ottanut kuvan jouluvaloista. No kyllä minäkin pääsen niitä joku päivä katsomaan.

Tässä minä etsin syötävää kuljetuslakustani, on emäntä unohtanut varmaan ruokkia minut.

Tässä olemme Areenan ostarissa ostamassa emännälle uusia tassuttelukenkiä, kun entiset on jo vähän lintsahtaneet. Ollaan me niin kovia tassuttelemaan. Nuo kaksi seuraavaa kuvaa ovat  saman ostarin pihalta, kiva joulumaa lapsille.Ja loput kuvat on sitten jouluvaloja täältä meidän läheltä.

Boris Venäjänbolonka Las Palmas 2. viikko

On kulunut kaksi viikkoa täällä Las Palmasissa ja olen pikkuhiljaa leppynyt tuosta turkin kynimisessä. Toivottavasti sitä ei tehdä toista kertaa. Käy se niin kunnian päälle.

Emännän sisko lähetti tämän kuvan Rovaniemeltä. On sielläkin upean näköistä, mutta niin erilaista kuin täällä. Katsokaa vaikka seuraava kuva, joka on täältä kaupunkigolfkentältä. Siellä emäntä kävi kokeilemassa taitojaan yhtenä päivänä.

Emäntä lepyttelee minua välillä erilaisilla lahjuksilla, kun on jättänyt minua yksin. Tämä pikkuinen nallukka olikin oikein minun mieleen.

Yhtenä päivänä tassuttelimme aivan tuonne Canterasin päähän katsomaan hienoja hiekkaveistoksia, joita ilmestyy sinne joka joulun ajaksi. Laukussani sain kulkea siellä mukana. Tässä vaiheessa täytyy taas siirtyä seuraavaan blogikirjoitukseen, koska kuvia ei saa enää tähän liitettyä ja emännältä meni taas pinna. Niin nuo loppukuvat ovat joulukuvia täältä ja ne piti tulla vasta seuraavaan kertomukseen, mutta kun niitä ei saa tästä pois. Emäntä sanoi tässä vaiheessa kyllä yhden ruman sanan, jota en viitsi opettaa teille muille koiruuksille.

On kulunut kaksi viikkoa täällä Las Palmas

Boris Venäjänbolonka Las Palmasissa jälleen Osa 2

Kyllä minä sen lentomatkan jälkeen olin aika uupunut ja lisäksi olen tosi nolo siitä, että hieno turkkini taas vietiin. En kyllä halua tällä turkilla liikkua oikein missään. 

Tuo koira ikkunassa tervehti kovaan ääneen yhtenä päivänä.

Kyllä minä kuitenkin suostun nukkumaan emännän kainalossa  turkista huolimatta.

Tässä minua saatellaan Farrayn aukiolle. Huomaattehan, että tassuni lepäävät Aikun kädellä. Aikku on kyllä kiva, ottaa minut aina ensin huomioon ja sitten vasta muut.

Emäntä ei jaksa minua aina vetää perässään, koska en edelleenkään nolouttani halua kovin tassutella, joten 

pääsen aina laukustani katselemaan maisemia. Näissä kahdessa alimmassa kuvassa olemme jäätelöllä rantabulevardilla ja siellähän koiruudet ei saa muutenkaan tassutella. Katsotaan nyt sitten milloin annan emännälle anteeksi tämän trimmauksen ja lopetan murjotuksen ja alan käyttäytyä kuten ennen. Saapahan emäntä  Ja

vähän ajatella ennen kuin vie minut seuraavan kerran turkin kynimiseen. 

Nyt sillä meni pinna, kun tämä ohjelma kirjoittelee sanoja minne sattuu. Vika on siis ohjelmassa eikä emäntäsihteerissäni, kun noita ylimääräisiä kirjaimia ja sanoja on väärissä paikoissa. Jatketaan taas toisen kerran

Boris Venäjänbolonka Las Palmasissa jälleen Osa 1

Ollaan taas lähdössä kuulemma Las Palmasiin talven viettoon. Kotiin jää tämä joulukukka kukkimaan.

Minut käytettiin sitten siellä trimmauksessa enkä ole ollenkaan tyytyväinen, kun hieno turkki taas kynittiin. On kuulemma helpompi siellä helteessä, pötypuhett

Tässä sitä sitten odotellaan lentokentällä koneen lähtöä. Ajatelkaa koiruudet, että joudun olemaan emännän jalkatilassa kuljetuslaukussani kaikkineen yli seitsemän tuntia. Ei paljon naurata.

a.

Oli siellä matkalla näkynyt hienoja alppimaisemia, mutta enhän minä niitä nähnyt sieltä laukusta, epistä.

Seuraava kuva onkin sitten näkymä meidän Las Palmasin asunnosta. Kyllä ikkunasta on kiva katsella ulos muita koiruuksia, joita täällä kyllä riittää.

Emäntä kirjoittaa pyynnöstäni kakkososan tähän tarinaan, kun tämä blogiohjelma on niin kökkö tällä iPadilla käyttää.